Aamuilla ja iltapäivillä on väliä – kuusi käytännön vinkkiä arjen siirtymiin

Tuntuvatko aamut hankalilta? Eikö lapsi tahdo iltapäivällä lähteä kotiin? Pienillä teoilla voi olla yllättävän suuri merkitys lapsen päivään. Olemme koonneet muutamia käytännön vinkkejä, joiden avulla aamuista ja iltapäivistä tehdä yhä toimivammat.

Lähes jokainen päiväkotiaamu tuntuu tavalla tai toisella hieman erilaiselta. Vaikka pyrkisimme pitämään kiinni tietyistä rutiineista, niin silti aamuihin voi tulla yllättäviä muutoksia. Monesti heräämme päivään iloisesti ja energisesti, mutta mukaan mahtuu myös niitä aamuja, jolloin heräämisestä meinaa tulla mitään. Kenelläkään, aikuisella tai lapsella, ei aina voi olla hyvä päivä, vaan kohtaamme jatkuvasti arjessamme erilaisia tunteita, myös niitä negatiivisia.

Yksi tärkeimmistä asioista päiväkotiaamuissa on kasvattajien tarjoama syli, halaus ja iloinen tervehdys lapsen saapuessa päiväkotiin. Kasvattajien välittämä aito ja lämmin kohtaaminen kertovat lapselle sen, että hänellä on hyvä ja turvallista olla päiväkodissa. Tulee lapsi sitten millä tahansa fiiliksellä, on hänelle aina tarjolla avoin syli, johon turvautua.

Aamuista iloa päivään

Olemme koonneet yhteensä kuusi käytännön vinkkiä aamuihin ja iltapäiviin, joilla arkeen voi saada lisää sujuvuutta.

1. Opetellaan rutiinit ja nautitaan niistä

Rutiinit ovat yksi merkityksellinen tekijä arjen keskellä. Selkeät rutiinit päiväkotiin tultaessa auttavat lasta ymmärtämään ne tärkeät vaiheet, joita aamuihimme kuuluu. Aikuisten (vanhempien ja päiväkodin henkilöstön) on tärkeää osoittaa lapselle johdonmukaisesti, kuinka aina päiväkotiin tultaessa riisumme vaatteet omalle naulakkopaikalle ja tämän jälkeen laitamme tossut jalkaan. Käsien pesun jälkeen tulee tärkeä vaihe, nimittäin eroaminen vanhemmasta päiväkotipäivän ajaksi. Hali, suukko tai vilkutus ovat niin lapselle kuin aikuiselle merkittävä aamuinen rutiini, minkä muistaminen tekee hyvän mielen koko päiväksi. Rutiinin unohtaminen voi tuntua kurjalta. Hyvästien jälkeen vanhemman on hyvä osoittaa selkeästi, että nyt on aika lähteä ja vastuu siirtyy näin myös vanhemmalta kasvattajille.

2. Muistetaan positiivinen asenne ja myönteinen puhetapa

Vanhemman positiivinen ja kannustava asenne välittyvät myös lapseen, ja sillä voi olla iso vaikutus lapsen myönteiseen suhtautumiseen päiväkotia kohtaan. Lapsi aistii hyvin pienistäkin viesteistä vanhemman sen hetkisen fiilikseen. Aamuihin olisikin tärkeää lisätä pieni määrä iloista sekä lasta kannustavaa keskustelua tulevasta päivästä. Vanhemman positiivinen puhe päiväkodissa tapahtuvista kivoista asioista voi parantaa lapsen fiilistä koko päivästä. Vanhemman kannustava asenne välittää lapselle sen tiedon ja tunteen, että hänellä on hyvä olla päiväkodissa ystävien ja kasvattajien ympäröimänä. Jos lasta harmittaa, niin hänen mieltänsä voi helpottaa, kun vanhempi osaa kertoa mitä ohjelmaa tänään päiväkodissa on luvassa. Näin vanhemman tietoisuus ryhmän viikko-ohjelmasta voi auttaa tilanteessa, kun lapsi on herännyt päivään niin sanotusti väärällä jalalla! Aikuinen voi kertoa jo kotona, että “tänään on luvassa tanssia ja musiikkia”. Ajatus tulevasta tanssihetkestä voi pelastaa lapsen aamuisen pahan mielen.

3. Hyväksytään negatiiviset tunteet

Välillä on kuitenkin aamuja, ettei lapsen huono mieli tunnu helpottavan, vaikka useita keinoja olisi jo kokeiltu. Tuntuu, että keinot ovat vähissä ja epätoivoinen ajatus, “mitä minä nyt teen?” voi vallata vanhemman mielen. On kuitenkin hyvä muistaa, että meillä jokaisella on aamujemme joukossa myös niitä huonoja aamuja. Näissä tilanteissa voi rohkeasti kääntyä selkeästi kasvattajien puoleen ja johdonmukaisesti osoittaa lapselle, että vanhemman on nyt lähdettävä. Itkuisen lapsen jättäminen päiväkotiin tuntuu kurjalta, mutta onneksi vanhempi voi aina olla luottavaisin mielin siitä, että lapsella on itkusta ja kiukusta huolimatta kaikki hyvin kasvattajien kanssa. Itku ja kiukku ovat luottamuksen osoitus. Useimmiten vanhemman lähdettyä tilanne kääntyykin iloiseksi hetken sylissä olon jälkeen, sillä monesti kaverit ja leikit alkavat kovasti kiinnostamaan. On kuitenkin tärkeää, että päiväkodista viestitään vanhemmalle aamuisen tilanteen ratkeamisesta joko heti tilanteen rauhoituttua tai viimeistään iltapäivällä hakutilanteessa. Kasvattajan lähettämä viesti vanhemmalle voi pelastaa päivän. Sen jälkeen vanhempi ja lapsi voivat keskittyä rauhallisin mielin päivän askareisiin.

Miten kotiinlähdöstä tehdään sujuva?

1. Jälleennäkemisen hetkeen keskittyminen

Vanhemman saapuminen iltapäivällä on lapselle odotettu hetki. Iltapäivän jälleennäkeminen saattaa olla lapsella monta kertaa mielessä päivän aikana. Lapsen tunteiden kannalta onkin merkityksellistä, miten vanhempi huomioi lapsen, kun tulee tämän päiväkodista hakemaan. Tämä usein kulminoituu kysymykseen siitä, puhuuko hän puhelimessa vai keskittääkö ajatuksen 100 prosenttisesti lapseen ja lapsen kuulumisiin. Aito kohtaaminen, syli ja hali, viestivät lapselle, että myös vanhempi on kaivannut häntä päivän aikana. Jokainen lapsi iästään riippumatta kaipaa tai ajattelee vanhempaa päivän aikana, ja vaikka hakuhetkellä lapsella olisi kivat leikit kesken, on tärkeää että vanhempi huomioi hänet heti saapuessaan. Tämä myös selkeyttää lapselle ajatuksen siitä, että päiväkotipäivä on nyt päättymässä ja hän pääsee jatkamaan päivää odotetun vanhemman kanssa.

2. Kerro jo etukäteen kuka hakee

Usein lapsi haluaa tietää, kuka hänet hakee päiväkodista. Usein vanhemmat kertovatkin aamulla kuka on tulossa hakemaan. Tieto luo lapselle turvallisuuden tunnetta päivän aikana ja hakijaa voidaan kasvattajien tuella muistella. On siis hyvä mainita myös kasvattajille lapsen hakijasta, erityisesti silloin, jos hakija on joku muu kuin vanhempi. Isommat lapset muistelevat myös keskusteluissaan päivän aikana sitä, kuka on tulossa hakemaan. Lapsi odottaa hakijaansa sen mukaisesti, mitä hänelle on aamulla kerrottu. Jos hakijaan tuleekin päivän aikana muutos, voisi olla hyvä idea ilmoittaa siitä päiväkodin kasvattajille. Myös poikkeavista hakuajoista kannattaa ilmoittaa, jotta lapsi pystytään valmistamaan muutokseen. Lapsille strukturoituu mieleen nopeasti päivärytmi hakuvaiheineen, joten hätäännys voi syntyä jos lapsella ei ole tietoa muutoksesta. Jo pienetkin poikkeamat pienikin lapsi ymmärtää. Näin vaikka tekstiviesti mahdollisesta myöhästymisestä antaa kasvattajille työkalun käsitellä asiaa lapsen kanssa: ”Äiti/isi ilmoitti että myöhästyy vähän, mutta on jo tulossa”.

3. Varaa aikaa kuulumisiin

Hakutilanteisiin on hyvä varata riittävästi aikaa, jotta päivän kuulumiset ehditään vaihtaa kunnolla. Lapselle on hyvä antaa mahdollisuus osallistua päivän kuulumisten kertomiseen, jolloin myös lapsen ääni ja kokemus päivän sujumisesta tulee ilmi. Kasvattajille päivä voi näyttäytyä ”kivana päivänä”, mutta lapsella voi olla myös muuta kerrottavaa. Lapsi viettää ison osan valveillaoloajastaan päiväkodin kasvattajien kanssa. Se, miten kiinnostunut vanhempi on lapsen päivästä, kertoo myös lapselle, että vanhempia kiinnostaa mitä päivän aikana on puuhailtu.

Kuten lapsen aamuissa, myös iltapäivissä rutiineilla ja vastuun johdonmukaisella siirtymisellä päiväkodin kasvattajalta vanhemmalle on merkitystä. Kun iltapäivän rutiinit sujuvat samalla kaavalla päivästä toiseen, ne helpottavat lapsen ymmärrystä siitä mitä seuraavaksi tapahtuu. Henkilökohtaiset ”heipat” merkitsevät niin lapsille kuin kasvattajille, että päivän yhteinen aika on päättynyt ja lapsi siirtyy vanhemman vastuulle.

Miten teidän perheen aamut ja iltapäivät sujuvat? Jutellaan päiväkodissa lisää!